Pelkäämme, ettei elämällä ole tarjota meille parempaa, tai mitään muutakaan. Ajattelemme, että kukaan muu ei meitä halua tai emme ole koskaan tyytyväisiä ja onnellisia, jos tästä lähdemme. Nämä ajatukset saavat jäämään alistavaan tai narsistiseen suhteeseen.
Narsistinen tai alistava suhde on traumakemiasuhde. Sellaiselle suhteelle ominaista on tunteiden valtava vuoristorata, ihanien ja kamalien hetkien vaihtelu sekä alun huikea rakkaustunne-elämys. Nämä addiktoivat ja syntyy riippuvuus. Riippuvuus niistä ihanista hetkistä sekä TOIVE, että suhde muuttuisi pelkästään sellaiseksi; ihanaksi, helpoksi ja tunteiden fanfaariksi.
Tämä riippuvuus ja toive saa meidät pelkäämään, ettemme enää koskaan koe samaa. Emme halua luopua siitä.
Entä jos en koskaan enää koe onnenhetkiä tai rakastumisen tunnetta?
Traumasuhteen jälkeen tavallinen arki ja turvallinen suhde voi tuntua tylsältä ja liian arkiselta. Olemme voineet aiemminkin elämässä, jopa lapsuudesta asti tottua epävakauteen, jolloin ajattelemme, että se on tavallista elämää, jota tarvitsemme. Jos tämä epävakaus häviää, pelkäämme, onko elämä elämän tuntuista.
Siksi on tärkeää saada toivo ja ymmärrys, jopa odotus, sitä kohtaan, että narisistisen suhteen jälkeen on mahdollista saada ihana, tyydyttävä ja sellainen elämä, joka ei satuta. Rakkaus ei satuta, mutta kuvittelemme sen kivun ja epävakauden olevan rakkautta. Ensin on ymmärrettävä, että turvallisuus on ihanaa, josta saa tyydytystä sekä merkityksellisyyden tuntua.
Jos pelkää, ettei elämällä ole enää tarjota rakkautta, joka tuntuu, voi ensin suunnata ajatuksensa ja unelmansa itseensä! Siitä ei ainakaan ole mitään haittaa. Nimittäin, kun alkaa rakentamaan elämäänsä itsensä varaan, saa merkityksellisyyden kokemuksia, joka lisää tyytyväisyyttä, joka puolestaan sitä, että on toivo ihanasta elämästä ilman traumasuhdetta.
Elämä voi tarjota tyydytystä ja merkityksellisyyttä ilman traumasuhdetta.
On löydettävä se toivo, että voimme kokea tunteita ja iloa ilman traumasuhteen tarjoamia pieniä hetkiä, jotka eivät ole katastrofeja. Voiko tällaistakin olla, kuulen usein narsistisen suhteen kokeneelta, joka löytää elämästä rauhan ja kunnioituksen itseään kohtaan. Emme enää ole riippuvaisia alistajan suomista pienistä huomionhetkistä. Se on todellista vapautta.
Jos olet traumasuhteessa, suosittelen kiinnittämään huomion omiin toiveisiin. Tee listaus (ainakin 20 kohtaa) siitä, mitä toivot TODELLA itsellesi rakkaudelta ja elämältä. Älä pienennä toiveitasi. Nyt saat toivoa itsellesi sitä parasta. Sen jälkeen pysähdy todella miettimään, saatko nämä suhteeltasi. Ja sano itsellesi: maailmassa ON ihmisiä, jotka voivat tarjota minulle nämä listan kohdat. Itseasiassa SE on tavallista; se, että ihmiset kunnioittavat, arvostavat ja kohtelevat sinua hyvin.
Lue edellinen kappale uudestaan. Ja uudestaan. Vähitellen alat uskomaan siihen.
Suosittelen tutustumaan kurssitarjontaani. Siellä on paljon kursseja, jotka voivat auttaa sinua löytämään toivon. Täällä myös apua narsistin uhreille.
Lämpimin terveisin, Helka
Comments