Saako ammattilainen olla rikkinäinen, lukkoinen ja kesken? - Saako terapeutti tarvita terapeuttia?

Sain kommentin, etten mitenkään voi tehdä terapeutin työtä, koska olen näköjään niin haavoilla edelleen. Tämä kommentti tuli sen jälkeen, kun olin avoimesti jakanut hylkäämisen tunnelukkokokemusta sosiaalisessa mediassa. Kuinka on, olenko ammattilainen, kun olen vielä niin kesken ja tunnelukkoinen?




Kukaan meistä ei ole ikinä valmis. Me emme kukaan pääse lukoistamme kokonaan eroon (laimeta ne voivat todella paljon). Terapeuttikin tarvitsee terapeuttia, psykologillakin voi olla traumamuistoja kehossaan ja eroasiantuntijakin voi erota. Mikään näistä ei tarkoita, että olisi huono työssään.


Olennaista on, kenen tunteita ja lukkoja terapioidaan terapiassa. Se ei saa olla kokemusten vastavuoroista jakamista ja vertaistuellista keskustelua. Siinä on fokus asiakkaan tunnekokemusten käsittelyssä ja asiakkaan terapioinnista. Jos terapeutti alkaa hakemaan asiakkaasta tukea itselleen asiakkaasta, silloin on kyse ammattitaidottomuudesta ja se voi olla asiakkaalle jopa vaarallista.



Tunnelukkokohtauksen jälkeen

Tunnelukkokoulutuksessa kävimme läpi sitä, miten jokainen on vielä kesken. Miten terapeutillakin saa olla tunnelukkoja; miten meillä kaikilla on. Se ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla ammatissaan hyvä. Terapeutinkin lukot voivat aktivoitua terapiasessioissa; onhan sekin ihmisten välinen tapahtuma. Tämä ei ole vaarallista.


Olennaista on, kenen tunteita ja lukkoja terapioidaan terapiassa. Se ei saa olla kokemusten vastavuoroista jakamista ja vertaistuellista keskustelua. Siinä on fokus asiakkaan tunnekokemusten käsittelystä ja asiakkaan terapioinnista. Jos terapeutti alkaa hakemaan asiakkaasta tukea itselleen, silloin kyse ammattitaidottomuudesta ja on jopa vaarallista asiakkaalle.




Hylkäämisen lukko aktivoituu hyvin voimakkaasti romanttisessa suhteessa. Siksi asiakkaan ei tarvitse miettiä, että humpsahdanko lukkokohtaukseen hänen kanssaan, koska terapiasuhde ei aktivoi terapeutin pelkoja.


Toki, jos asiakkaan tilanne ja kokemukset ovat liian lähellä terapeutin omia kokemuksia, voi mielikuvaharjoitteissa terapeutin kipeät lukot aktivoitua. Tällöin asiakassuhde ei ole kummallekaan luottamuksellinen ja turvallinen. Tästä ei ollut kysymys minun lukkokohtauksessani.


On ikuinen kysymys, miksi mielenterveys ja mielen haavat ovat niin tabu edelleen. Miksi lääkäri saa sairastua, mutta terapeutti ei saisi olla kesken? Mielestäni terapeutin työ onnistuu vain, jos itsekin on inhimillinen; silloin voi todella ymmärtää toista. Kysymys onkin siitä, jaksaako kannatella asiakkaan tunteita ja tilannetta terapiahetkessä sekä siitä, pääseekö purkamaan itse terapia-asiakkaan mahdollisesti itsessä herättämiä tunteita ja ajatuksia. Tämä on ammattitaitoa myös: työnohjaus ja omien ajatusten purkaminen on tärkeää, ja sille pitää antaa tilaa.


Kommentti oli värittynyt ennakkoluuloilla tunnelukkoja kohtaan ja siksi juuri teen tätä työtä: näytän, että tunnelukkoja on, mutta silti voi elää täyttä elämää.

Kommentti oli värittynyt ennakkoluuloilla tunnelukkoja kohtaan ja siksi juuri teen tätä työtä: näytän, että tunnelukkoja on, mutta silti voi elää täyttä elämää. Se suo lohtua myös minun seuraajilleni: ammattilaisetkin kipuileva ihan samojen asioiden kanssa. Minun ei tarvitse olla superihminen, jotta voin hallita lukkojani!


Kiitos kaikille asiakkailleni siitä, että olette antaneet luottamuksenne minuun. Se on tärkein palaute, aina.




Terveisin Helka

44 katselukertaa0 kommenttia