Eronneella voi olla kiire uuteen suhteeseen. Se voi johtua monesta syystä. Kannustan kuitenkin miettimään yhtä kysymystä.
Miksi sinulla on kiire uuteen suhteeseen? Eronnut pysähtyy yleensä tämän kysymyksen äärelle hieman yllättyneenä. Hän ei ole miettinyt asiaa tältä kantilta.
Vastaus on usein, että yksinolo pelottaa. Ja koska eron jälkeen oikeasti on IHAN YKSIN, on muutos iso. Erossa ei eroa vain puolisostaan vaan yhteisistä nukkumaanmenoista, toisen vieressä nukkumisesta, asioiden jakamisesta, arjessa yhdessä kulkemisesta, siitä, että on joku, jolle puhua, kenen kanssa elää. Pahimmillaan ero vie myös ystäväpiirin, tutun kodin ja
ehkä lapsetkin.
Voi tuntua liialliselta, että kaikesta pitäisi selvitä yksin ja uusi kumppani voi tuntua turvalliselta ajatukselta.
On selvää, että tämä kaikki on pöyristyttävän pelottavaa. Ero onkin kuin loikka tuntemattomaan. Voi tuntua liialliselta, että kaikesta pitäisi selvitä yksin. Siksi uusi kumppani voi tuntua turvalliselta ajatukselta.
Mutta tässä on se ongelma, että ero tulee aina käsitellä. Jos sitä ei käsittele tunteineen ja ahdistuksineen, ne pulpahtavat esiin jossain vaiheessa, kuukausien tai jopa vuosien jälkeen. Se vaikeuttaa ellei jopa lopeta tämän uuden parisuhteen.
Siksi eron jälkeen on opittava olemaan yksin. Siedettävä se tuntemattomuus, mitä tulevaisuus tuo. Uuteen vaihtaminen vie metsään. Jos yksinäisyyden pelossa ottaa ns. kenet vain, jää tutustumisvaihe väliin ja tärkein: sen äärelle pysähtyminen, että mitä haluan uudelta suhteeltani. Mitkä olivat ne kipukohdat edellisessä suhteessani, jotka minun tulee ymmärtää, etten tee uudestaan samoja virheitä?
Tämä kaikki vie valitettavasti ja onneksi aikaa. Ei eron jälkeen ole kiire mihinkään. Satsaa itseesi ja itsetuntosi kasvattamiseen. Huomaat, että pärjäät yksinkin. Se luo rohkeutta ja kasvattaa itsensä rakastamista ja arvostamista. Näillä ominaisuuksilla onkin paljon paremmat lähtökohdat alkaa rakentaa uutta. Toinen syy kiireelle onkin se, että tuntuu pakottavalta ottaa kuka tahansa, joka kelpuuttaa. Eron jälkeen voi tuntua, etten kelpaa enää kenellekään.
Tällöinkin mennään metsään, koska emme valitse uutta kumppania oikeilla perusteilla. Kaiken lähtökohtana on osata pysähtyä ennen uutta suhdetta ja miettiä: millä ehdoilla haluan enää suhteeseen? Mitkä ovat omat tavoitteeni ja unelmani, joista en ole valmis suhteen vuoksi luopumaan? Mikä on se SYY, miksi haluan parisuhteen?
Kuinka monta kertaa olenkaan rämpinyt läpi epäonnistuneen suhteen, koska en ole tuntenut itseäni, en ole käsitellyt edellistä eroa tai edellisen suhteen traumoja.
Näihin totuudenmukainen vastaaminen vie aikaa, joten nopeasti eron jälkeen uudelleen suhteeseen meneminen ei ole järkevää. Näitä kysymyksiä voi käsitellä vaikkapa eroseminaarissa tai eronneiden etäkurssilla.
Tärkeintä on antaa itselleen aikaa. Niin kliseistä kuin se onkin, niin se on totta. Kuinka monta kertaa olenkaan rämpinyt läpi epäonnistuneen suhteen, koska en ole tuntenut itseäni, en ole käsitellyt edellistä eroa tai edellisen suhteen traumoja. Uskokaa minua: ei uusi voi onnistua, jos vanha on vielä kesken.
Uskokaa minua: ei uusi voi onnistua, jos vanha on vielä kesken.
On hyvä pysähtyä miettimään omia motiivejaan. Onko eron jälkeen heitetty sellaiseen elämään, jota ei itse valinnut, jota vihaa ja josta haluaa pois? Pakeneeko tosiasioita uuteen suhteeseen? Uusi suhde on niin paljon paremmalla pohjalla, jos on itse onnellinen omassa elämässään ENNEN sitä. Paradoksaalista on, että se, joka on käsitellyt eronsa parhaiten ja on onnellinen yksinään, on kaikkein eniten valmis uuteen suhteeseen.
Tämän äärelle on hetkeksi hyvä pysähtyä. Haluanko aloittaa suhteen rikkonaisena ja näin asettaa sille suhteettoman paljon painolastia ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan?
Terveisin, Helka